Tässä postauksessa ajattelin kirjoittaa siitä, miten normaalit koulupäivät kuluivat kielimatkallani Brightonissa.
Arkipäivisin aamuni alkoivat yleensä noin kello puoli kahdeksan tanskalaisten kämppiksieni, Ean ja Mathilden, herätyskellon soidessa. Itse olisin tosin halunnut, ja nopeana lähtijänä, voinutkin nukkua vielä hieman pidempään. Mitäs siinä nyt sitten, vessaan, hammaspesu ja aamupalaksi muroja, joita syötiinkin sitten koko kolme viikkoa - ei ikinä enää kiitos muroja! Aamutoimien jälkeen, noin vartin yli kahdeksan pitikin jo kiiruhtaa bussiin.
Matka tyypillisellä kaksikerroksisella englantilaisbussilla kotoa koululle kesti suunnilleen 20-25 minuuttia. Oppitunnit alkoivat yhdeksältä. Neljä koulutuntia oli jaettu siten, että ensimmäinen blokki kesti 1h 20 min, jonka jälkeen oli tauko. Yleensä söin lounaseväät jo tässä välissä, koska murot. Tauon jälkeen pidettiin toinen 1 h 20 min kestävä oppitunti, jonka jälkeen oli vasta virallinen "lunch time". Mutta koska eväät oli syöty jo oppituntien välissä olevalla tauolla, lounasaikaan oli tunti aikaa shoppailla ja käydä vaikka ketjukahvila Costassa.
Costassa tulikin istuttua lähes päivittäin. Itse addiktoiduin siellä ihanaan ananas-kookosveteen. Paljon muuta ei tainnutkaan tulla juotua Costassa. Lisäksi pidin salted caramel muffinista. Nam.
Lunch timen jälkeen meillä oli kolmen tunnin aktiiviteetti. Aktiviteetit vaihtelivat päivittäin. Hauskimpia olivat esimerkiksi Amazing race ja eräänlainen valokuvakilpailu. Lisäksi tehtiin mm. lyhyt elokuvia.
Aktiviteetin jälkeen, neljän aikoihin lähdettiin taas bussilla takaisin kotiin, jossa vähän aikaa lepäiltiin ja juteltiin kämppisten kanssa. Illan ruoka oli yleensä vähän kuuden jälkeen. Ruuaksi meidän perheessä oli todella usein pizzaa ja hampurilaisia yms. Mutta kuulin, että yleensä muissa perheissä oli ollut monipuolisempaa ja terveellisempääkin ruokaa. Olin alunperin ajatellut, että perhemajoituksessa tulee juteltua paljon perheen kanssa, mutta valitettavasti oma perheeni ei ollut kovin aktiivinen sen suhteen. He eivät esimerkiksi edes syöneet koskaan meidän kanssa samaan aikaan. Mutta kuulin, että monissa perheissä juteltiin paljonkin tänä aikana, joten tämäkin asia on vähän tuurista kiinni.
Illallisen jälkeen, puoli kahdeksalta tapasimme taas Churchill squarella, joka oli kielimatkan aikana vakio tapaamispaikkamme. Oli ilta-aktiiviteetin aika. Ilta-aktiiviteetti saattoi olla esim. keilailua, lasersotaa tai vaikka vain elokuvailta EF-loungella.
Ilta-aktiiviteetit loppuivat noin kymmeneltä, jonka jälkeen matkattiin bussilla kotiin nukkumaan.
Päivät olivat siis tosi pitkiä, ja niiden aikana kerkesi tapahtumaan paljon asioita. Ensimmäisellä viikolla tunsin itseni tosi väsyneeksi, mutta sitten totuin kyllä rytmiin.
Ja bussit tulivat siis tutuiksi, mutta ne toimivatkin Brightonissa todella hyvin. Oikeastaan jäin kaipaamaan sitä täällä Suomessa, että busseja kulkisi koko ajan muutaman minuutin välein.
Kaisla
Post Comment
Lähetä kommentti